Taisin joskus uhkailla aerosolikertomuksella, joten teenpä sen tässä välissä. Ja mikä onkaan parempi tapa aloittaa kertomus kuin pienellä kaksinuottisella alkumusiikilla...
Just kidding.
Aerosoli mielletään yleensä samaksi kuin sumute tai suihke. En sanoisi, että ollaan ihan hakoteillä tässä, mutta yleisemmin aerosoli määritellään kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seoksena. Enintään 2,5 mikrometrin kokoisia aerosoleja kutsutaan myös pienhiukkasiksi. Aerosolien kokoluokka muutoin määritellään noin yhdestä nanometristä sataan mikrometriin.
Huoh, booooring. Tiedän. Siksipä pidetäänkin pieni mainostauko.
Joskus vielä kerron ihastuksestani Paavoon ja Kariin.
Vuonna 2007 julkaistun IPCC-raportin mukaan aerosolien rooli ilmastonmuutoksessa on edelleen melko huonosti tiedossa ja sen takia mm. Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osastolla on aivan huippuluokkaista tutkimusta aiheesta ja tietysti Ilmatieteen laitoksella (hei taas puolueellisuus). Haluan mainita esimerkiksi Ilona Riipisen, joka on ollut mun esikuvani tässä aiheessa jo ihan yliopiston fuksisyksystä lähtien. Hän on tehnyt tosi uraauurtavaa tutkimusta aiheesta Helsingissä ja Carnegie-Mellon yliopistossa Yhdysvalloissa. Mä pidän itseäni äärimmäisen onnekkaana, sillä Riipinen oli mun kanditarkastajani ja sain häneltä paljon kehuja kandityöhöni liittyen.
Yksi syy, miksi aerosoleja tutkitaan niin kuumeisesti on se, että ne vaikuttavat ilmastoon viilentävästi. Ilman aerosoleja ei voisi muodostua pilviä, koska ilmakehän vesihöyryn tiivistymiseksi tarvitaan ensinnäkin tarpeeksi suuri suhteellinen kosteus ja "epäpuhtauksia" eli aerosoleja, joiden ympärillä pilvipisarat voivat muodostua ja alkaa kasvaa. Ilman aerosoleja suhteellisuuden kosteuden pitäisi olla monta sataa prosenttia, jotta vesihöyry alkaisi itsenäisesti tiivistyä pisaroiksi.
Aerosoleilla on myös tosi paljon vaikutuksia ilmanlaatuun (miettikääpä vaikka Mannerheimintietä keväällä, kun keskustan asfaltit alkaa kuivua lumesta ja kaikki katupöly alkaa pöllytä ilmaan), eliöiden hengityselimistöön ja sitten tietysti ilmastoon. Pilvipisaroiden tiivistymisytiminä aerosoleilla on epäsuora vaikutus ilmastoon, mutta ne itsessään voivat myös sirottaa ja absorboida valoa ja näin ollen viilentää ilmastoa.
Tässä allaolevassa kuvassa on Saharan hiekkapölyä, jota lentää tuulen vaikutuksesta Atlantin ylle. Kuvassa näkyy myös Kanariansaaret, joihin tämä hiekkapöly vaikutta melko paljon, mutta myös Karibialla ollaan huomattu, että samaista pölyä tuulee heillekin. Nasan sivuilta löytyy lisätietoa Saharan pölypilvistä, joiden on tutkittu vaikuttaneen Pohjois-Atlantin lämpötilaan alentavasti ja edelleen vaimentaneen hurrikaanien syntymistä.
Aerosoleja pidetään jostain syystä pelkkinä pahoina (no joo mä myönnän joskus melkein repiväni pelihousuni niiden takia), mutta eikö olekin jo pelkästään tästä pienestä raapustuksesta ilmennyt niiden hyviäkin vaikutuksia?
Jos aihe alkoi kiinnostaa, netistä löytyy onneksi tosi paljon tietoa aerosoleista. Suurin osa teksteistä saattaa olla hyvin tieteellistä ja sisältää paljon termistöä, mutta se ei loppujen lopuksi ole este ryhtyä tutustumaan näihin pikkupikkuhiukkasiin. Kysymyksiä saa heittää kommenttiboksiin, jos niitä ilmenee!
PS. Paljon onnea tuoreille ylioppilaille, tästä se alamäki sitten alkaa.
No comments:
Post a Comment